Kognitiivinen psykoterapia Jyväskylässä

Kognitiivisen psykoterapian perusajatuksena on, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa ja muokkaamalla haittaa tuottava ajatus myös siihen liittyvä tunne muuttuu.  Terapian aikana voidaan myös kokeilla ja harjoitella uudenlaista käyttäytymistä ja uusia toimintatapoja.  Lähtökohtana on asiakkaan kokemat oireet ja ongelmat, joiden pohjalta rakentuvat tavoitteet. Yleisenä tavoitteena on asiakkaan psyykkisen voinnin ja elämänlaadun parantuminen. 

Minulla on kognitiiviseen teoriaan perustuva 6,5 vuoden Valviran hyväksymä vaativan eritystason koulutus. Hoidan lieviä ja keskivaikeita ahdistus- ja masennushäiriöitä, työssään ja opinnoissaan uupuneita sekä henkilöitä, jotka kärsivät vaativuudesta, uhrautuvuudesta tai itsetunto-ongelmista. Suurimman asiakasryhmäni muodostavat itsensä herkäksi kokevat ihmiset. Työssäni sovellan skeematerapeuttista lähetystapaa, joka sopii hyvin muun muassa tunnelukkojen korjaamiseen. Tunnelukoista voi elämässä koitua monenlaista haittaa. Psykoterapiaan on mahdollista hakea Kelan kuntoutustukea.

Toimisto

Kuva: Sari Muhonen

Lyhytpsykoterapia

Kognitiivinen psykoterapia voi olla myös lyhytterapeuttista. Yleisesti ottaen lyhytterapiassa on muutoksen kohteena rajattu, selkeästi jäsennettävissä ja tunnistettavissa oleva ongelma. Terapeuttinen yhteistyö on intensiivistä ja fokusoitua.  Käyntejä tarvitaan yleensä 10 - 20. Minulla on kertynyt vankka kokemus lyhytterapeuttisesta työstä kuntoutus- ja työterveystyön alueilla. Eniten olen hoitanut työssä kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja uniongelmia. 

Katso myös Herkät ihmiset

Koulutukseni psykoterapian alueella

  • Vaativan erityistason kognitiivinen psykoterapeutti, VET. 2011–2013. Tutkielman aihe: ”Skeemojen näyttäytyminen työpaikkakiusaamista kokeneen henkilön kuvauksissa”

  • Ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti, YET. 2004–2008. Tutkielman aihe: ”Kognitiivinen lyhytpsykoterapia työyhteisön kehittämistä täydentävänä interventiona”.

  • Ratkaisukeskeisen lyhytterapian koulutus, 1989.

Tavoitteena on psyykkisen voinnin ja elämänlaadun parantuminen.